Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Vertaus kymmenestä palvelijasta

 

Luukas 19:11.

(Matt. 25:14-30)

Niille, jotka olivat tätä kuulemassa, Jeesus kertoi vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja monet luulivat, että Jumalan valtakunta ilmestyisi aivan pian.

12. Hän sanoi: "Muuan jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itselleen kuninkuuden ja palatakseen sitten takaisin.

13. Hän kutsui luokseen kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen minaa(20) hopeaa ja sanoi: 'Asioikaa näillä, kunnes minä palaan.'

14. Mutta hänen maanmiehensä vihasivat häntä ja lähettivät hänen peräänsä lähetystön sanomaan: 'Emme tahdo tätä miestä kuninkaaksemme.'

15. Kun hän oli saanut kuninkuuden ja palannut takaisin, hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille oli antanut hopean, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.

16. Ensimmäinen tuli hänen eteensä ja sanoi: 'Herra, sinun hopeasi on tuottanut kymmenen minaa lisää.'

17. Kuningas sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija. Koska olet ollut vähimmässä uskollinen, saat hallita kymmentä kaupunkia.'

18. Toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun hopeasi on tuottanut viisi minaa lisää.'

19. Hänelle kuningas sanoi: 'Sinä saat hallita viittä kaupunkia.'

20. Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, tässä on sinun hopeasi. Olen säilyttänyt sitä liinaan käärittynä.

21. Minä näet pelkäsin sinua, koska olet ankara mies. Sinä otat sen, mitä et ole tallettanut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'

22. Kuningas sanoi hänelle: 'Omien sanojesi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä kelvoton palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan sen, mitä en ole tallettanut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt.

23. Miksi et siis vienyt hopeaani rahanvaihtajalle, niin että palattuani olisin voinut nostaa sen korkoineen?'

24. Vieressä seisoville kuningas sanoi: 'Ottakaa häneltä pois se hopea ja antakaa sille, jolla on kymmenen minaa.'

25. He sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen minaa.'

26. Kuningas jatkoi: 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on.

27. Mutta nuo viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaakseen - tuokaa heidät tänne ja teloittakaa minun edessäni.'"

 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Luuk. 19:10-28)

 

Vertaus kymmenestä leiviskästä

11.Ihmiset olivat kuulleet Jeesuksen puhuvan itsestään Ihmisen Poikana, joka tuli etsimään ja pelastamaan kadonneita (j. 10). Mahdollisesti he tämän nojalla ajattelivat hänen tulleen perustamaan uudelleen valtion Israelille ja vapauttamaan kansan Rooman vallasta. Tämän väärinkäsityksen Jeesus oikaisi kertomalla seuraavan vertauksen. Se muistuttaa jonkin verran vertausta leivisköistä (Matt 25:14-30), mutta ei ole sama. Matteus puhuu palvelijoista, jotka saivat erisuuruisia rahasummia, tässä kukin sai saman määrän.

12.Ei ollut harvinaista, että Rooman vallan alaisuudessa olevien pienten valtakuntien kuninkaat matkustivat Roomaan saamaan keisarilta kuninkaallisen arvonsa. Tästä on monta esimerkkiä. Herodeksen sukuun kuuluva Arkelaus oli yksi niistä. Juutalaiset vastustivat hänen kuninkuuttaan, mutta keisari Augustus ei välittänyt heidän vastalauseistaan. Jeesus esitti vertauksen Jerikossa, kaupungissa, jonne Arkelaus oli rakentanut itselleen suuren palatsin. Vertauksessa Jeesus tarkoittaa itseään: hän menee taivaaseen palatakseen kerran kuninkaana.

13.Palvelijat edustavat kaikkia, jotka tunnustautuvat Kristuksen omiksi. "Leiviskä" on käännös kreikan sanasta "mna", joka vastaa sataa denaria, nykyarvolta noin sataa markkaa. Ostoarvo oli kuitenkin huomattavasti suurempi siihen aikaan. Denari oli yleinen päiväpalkka.

14.Tämä kuvaa juutalaisten Jeesukselle osoittamaa kohtelua (Vrt. mitä tapahtui, kun hänet vietiin Pilatuksen eteen, 23:2). "Tätä" on halveksiva ilmaisu. Vrt. Apt 5:28. He halusivat Messiaan, joka voisi antaa heille itsenäisen valtakunnan, mutta Vapahtajaa he eivät tahtoneet. Miten näille ihmisille kävi, ilmenee jakeesta 27. Tässä jakeessa kuvattu tilanne tapahtuikin kirjaimellisesti Arkelaukselle. Kun on kysymys vertauksessa kuvatusta vihasta ja Jeesusta vastaan osoitetusta vihasta yleensä, se oli aivan aiheetonta. Profeetta oli ennustanut: » ... jotka syyttä ovat vihollisiani» (Ps 69:5; Joh 15:25), ja se toteutui kirjaimellisesti.

15.Tässä viitataan Jeesuksen toiseen tulemukseen. Kreikan käyttämä sana korostaa 'jonkun luona, lähellä olemista', siis poissaolon vastakohtaa. Kristus kutsuu omansa tuomioistuimensa eteen (2 Kor 5:10).

16.Palvelija ei lausunut sanaakaan omasta kelpoisuudestaan tai liike-elämän tuntemuksestaan. Hän kertoi vain, mitä oli tapahtunut hänen herransa leiviskälle" - sinun leiviskäsi". Hänen tekonsa eivät olleet kerskumisen arvoisia, vaikka hän oli kasvattanut pääomaa 1000 prosentilla. Hänellä oli suuri usko ainoaan leiviskäänsä, ja kun se tuotti huomattavan voiton, hän ei pyytänyt mitään itselleen. Hän ei pitänyt tuottoa itselleen kuuluvana, vaan omaisuutena, jota hän hallitsi herransa puolesta, koska sen hoitaminen oli uskottu hänelle.

17.Riippumatta siitä, uskotaanko meille paljon vai vähän, meidän tulee olla uskollisia paikallamme. Palkka siitä, mitä olemme tehneet, osoittautuu uudeksi ja yhä vaativammaksi tehtäväksi. Palvelija ei saanut palkaksi lepoa, vaan uusia tehtäviä ja entistä suuremman vastuun.

18.Sekin, joka oli saanut leiviskällään vähän aikaan, sai palkkansa, mutta vain vastaavassa suhteessa. Kaikilla ei ole samoja edellytyksiä, mutta tämäkin mies oli osoittautunut viisaaksi. Hänet palkittiin suorituksensa mukaan.

19.Tämä palvelija ei saanut samaa kiittävää arvostelua kuin ensimmäinen: »Hyvä on». Hän ei ollut asioinutkaan niin hyvin kuin ensimmäinen. Mutta kohtelu ei ollut epäoikeudenmukainen. Hän sai hyvityksen suorituksensa mukaisesti.

20.Oikeastaan on olemassa vain kaksi ryhmää: ne, jotka käyttävät leivisköitään, lahjojaan ja ne, jotka eivät sitä tee. Jeesus ei sano mitään siitä, miten muiden seitsemän kävi. Vertauksen tarkoitus on korostaa, miten välttämätöntä on käyttää hyväksi niitä kykyjä, joita meillä on. "Liinanen (sçdarion)", on latinasta peräisin oleva sana "(sudarium" sanasta "sudor", hiki), 'liina', johon kuivattiin hikeä. Sanaa käytetään myös muualla: Joh 11:44; 20:7 ja Apt 19:12.

21.Syynä siihen, miksi tämä palvelija ei tehnyt niin kuin häntä oli pyydetty, oli pelko. Tämän pelon olisi oikeastaan pitänyt saada hänet tekemään jotakin herransa hyväksi. Paavalin päävaikuttimia hänen tahtoessaan voittaa ihmisiä Herralle oli juuri Jumalan pelko (2 Kor 5:11). Palvelijan puolustuksen jälkimmäinen osa on sananlasku, joka viittaa siihen, että jotakin voidaan ansaita toisten ponnistelujen kustannuksella.

22.Palvelijan omat sanat asetettiin hänen tuomionsa perustaksi. Jos hän todella uskoi, mitä sanoi, hänen olisi pitänyt toimia päinvastaisesti. Mies kuului niihin, joiden mielestä Kristus vaatii liian paljon ja antaa liian vähän. Tämän asenteen johdosta hän teki Mestarilleen niin vähän kuin mahdollista.

23.Hänelle ei olisi koitunut pienintäkään vaaraa, jos olisi sijoittanut rahat pankkiin, josta hän olisi saanut tavanomaisen koron. Virheiden ja erehdysten pelkoa ei voi käyttää puolustaakseen sitä, että ei tee mitään.

24.Rangaistus uskottomuudesta oli tässä yhteydessä palvelustehtävän menettäminen. Oli oikein, että leiviskä otettiin häneltä pois, sillä se oli koko ajan ollut hänen herransa omaisuutta. Se annettiin sille, joka oli osoittanut kykenevänsä asioimaan leiviskällään oikein.

25.Tekstistä ei ilmene, keitä "he" olivat. Kenties he olivat Jeesuksen kuulijoita, jotka keskeyttivät hänet, tai niitä toisia palvelijoita, joista Jeesus puhui. Uskollisten kristittyjen saama kunnianosoitus tulee aina herättämään muissa ihmetystä.

26.Jos jakeen 25 kysyjinä olivat vertauksen palvelijat, vastaajana on saman vertauksen kuningas. Jos se taas oli kuulijoiden huomautus, tämä oli Jeesuksen vastaus heille. Vrt. 8:18. Vain se, joka käyttää omaisuuttaan, todella omistaa sen. Sille, jota Jumala saa käyttää työssään, annetaan yhä uusia tehtäviä.

27.Jakeen 14 viholliset tulevat nyt jälleen kuvaan. He saavat paljon ankaramman rangaistuksen kuin palvelija, joka ei ollut käyttänyt leiviskäänsä. Tämä kohtalo oli seuraus heidän nurjasta suhtautumisestaan.

28.On tapana sanoa aina "ylös" Jerusalemiin. Koko tie Jerikosta Jerusalemiin on ylämäkeä. Vrt. Mark 10:32. Jeesus piti tätä sopivana hetkenä oikaistakseen heidän virheellisiä ajatuksiaan Jumalan valtakunnasta, jonka he uskoivat pian ilmestyvän (j. 11). Hän antoi vertauksen vaikuttaa itsestään ja jatkoi matkaansa Jerusalemia kohti. 

 

sivun alkuun

 

©2019 Kymmenen kertaa kymmenen - suntuubi.com